Etelä-Karjalan kunnat, Eksote, Kaakkois-Suomen poliisi ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos ovat laatineet yhteisen ohjeistuksen, jonka mukaisesti Etelä-Karjalan peruskouluissa puututaan lainvastaisiin ja toista alistaviin tekoihin. Lainvastaisilla teoilla tarkoitetaan tahallisia tekoja, jotka täyttävät lähes aina jonkin rikoksen tunnusmerkistön.
Etelä-Karjalassa toimii työryhmä, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja puuttuu lainvastaisiin tekoihin kouluissa. Maakunnallista työryhmää vetävä Lappeenrannan Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen kertoo, ettei koulumaailma voi olla lain näkökulmasta erillinen saareke, jossa omatoimisesti selvitetään kaikki kouluissa tapahtuneet ikävät teot.
– Koko Etelä-Karjalaa koskeva yhteinen ohjeistus antaa selkänojaa yksittäisille kouluille, opettajille ja rehtoreille siihen, miten lainvastaisiin ja toista alistaviin tekoihin voi ja tulee puuttua.
– Tavoitteenamme on viestiä samalla koululaisille, että puuttuminen ikäviinkin asioihin on välittämistä. Uskon erityisesti, että tietoisuus lainvastaisista teoista ja niihin puuttumisesta ennaltaehkäisee tekojen syntymistä.
Ylikonstaapeli Matti Hirvosen mukaan yhteisellä ohjeistuksella pyritään ehkäisemään myös sellaisia tekoja, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, mutta ovat julmia ja toista alistavia ja väheksyviä.
– Ohjeissa korostetaan lakien mukaista toimintaa. Ohjeistus kokoaa asiaan liittyvät lainkohdat ja toimintamallit yhteen helposti saataville. Toimintamallit kertovat, kuinka lain mukaan erilaisten tapausten yhteydessä tulee toimia ja miten ja millaisiin tilanteisiin on syytä puuttua.
– On tärkeää, että ohjeistus on maakunnallinen ja kaikkien tiedossa. Keskeisten toimijoiden mukanaolo varmistaa sen, että tilanteisiin päästään puuttumaan riittävällä laajuudella ja reaaliaikaisesti.
Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle on perustettu vuoden alussa toimintansa aloittanut ennalta ehkäisevän työn ryhmä. Kaksi ryhmän jäsentä toimii Etelä-Karjalassa. Yksi ryhmän tehtävistä on puuttua alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiin lainvastaisiin tekoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa kiinteää yhteistyötä Eksoten kanssa.
Hirvonen korostaa, että lainvastaisiin ja muihin ikäviin toista alistaviin tekoihin tulisi puuttua reaaliaikaisesti heti teon havaitsemisen jälkeen.
– Teon lainvastaisuus tai sen hyväksymättömyys on tuotava selkeästi esille ja tekijän on saatava teosta aiheutuva seuraamus. Huoltajien saaminen mukaan teon selvittelyyn ja jälkiseurantaan on myös erityisen tärkeää.
Nuorten oikeusedustaja (Eksote) Seija Heikkeri on havainnut työssään, että kouluilla on toisistaan poikkeavat tavat toimia tai olla toimimatta lainvastaisen teon huomatessaan.
– Oppilailla tulisi olla koulupaikasta riippumatta samat oikeudet ohjaukseen ja neuvontaan sekä velvollisuudet vastuunottoon. Aikaisemmin lainvastaisiin tekoihin on puututtu yhdessä sen mukaan miten koulut ovat tehneet ilmoituksia. Kouluilla on ollut epäselvyyttä esimerkiksi siitä, milloin heidän tulee tehdä rikosilmoitus sekä lastensuojeluilmoitus, joten yhteiselle ohjeistukselle on selkeä tarve.
Jokainen Etelä-Karjalan koulu toimii jatkossa lainvastaisten tekojen osalta samalla tavalla. Koulujen tulee lastensuojelulain velvoittamana puuttua lainvastaisiin tekoihin tekemällä rikosilmoitus, jos kyseessä on lapseen tai nuoreen kohdistunut seksuaalirikos tai henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos, käytännössä pahoinpitely, josta voi seurata 2 vuotta vankeutta. Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä sellaisista teoista, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, mutta ovat omiaan vahingoittamaan lapsen kasvua ja kehitystä.
– Lisäksi oppilaiden tulee ottaa vastuu omista teoistaan. Yhteiset puuttumisen mallit ja oppilaiden vastuutus omista teoistaan edistävät oppilaiden yhdenvertaisuutta ja samalla uhrien oikeusturva paranee, Heikkeri sanoo.
Yhteisestä toimintamallista on saatu jo hyviä kokemuksia
Nuorten oikeusedustaja Seija Heikkerin mukaan Lappeenrannan ja Imatran alueella on käsitelty yhdessä poliisin kanssa vuoden aikana yhteensä 14 väkivaltatapausta, jotka ovat tapahtuneet koulussa. Tapauksia on käsitelty yhteisissä tapaamisissa, joissa on ollut mukana kymmeniä nuoria.
– Käsittelyssä on ollut myös koulussa tapahtuneita muita lainvastaisia tekoja, kuten laittomia uhkauksia, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä ja tietomurtoja.
Ylikonstaapeli Matti Hirvonen kertoo, että kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei ylläpidetä poliisin toimesta varsinaista tilastoa.
– Lainvastaisiksi teoiksi luokiteltavia juttuja on poliisilla kuitenkin vuositasolla useita kymmeniä. Tällaiset teot kouluissa ovat siis yleisiä. Lisäksi täytyy muistaa, että myös ne teot, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, ovat julmia ja haitallisia. Sellaisiin tekoihin on myös puututtava aktiivisesti lastensuojeluilmoituksen kautta.
Viranomaisten tiivistyneellä yhteistyöllä on saatu jo kevään 2019 aikana hyviä tuloksia. Heikkeri sanoo, että oppilaiden keskuudessa tietoisuus puuttumisesta toimii osaltaan ennalta estävästi.
– Poliisin läsnäolo on tuonut vaikuttavuutta, ja vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin ja poliisin läsnäoloon asioita selvitettäessä. Ohjeistuksen mukaisessa käsittelyssä olleista tapauksista ei ole seurannut tekojen uusijoita.
Hirvosen mukaan yhteisen ohjeistuksen toimivuutta seurataan ja ohjeistukseen tehdään tarvittaessa muutoksia.
– Seuranta on tärkeä osa lainvastaisten tekojen ja kiusaamiseksi miellettyjen tekojen ehkäisyä. On välttämätöntä, että seuranta sovitaan aina tapauskohtaisesti. Se voi pitää sisällään esimerkiksi kuraattoritapaamisilla järjestettävää seurantaa tai asianosaisten tapaamisia määrätyin välein.
Lainvastaisia tekoja käsitellään usein virheellisesti kiusaamisena
Ylikonstaapeli Matti Hirvosen mielestä lainvastaisia tekoja käsitellään kouluissa liian usein kiusaamisena.
– Tekojen vakavuutta on kuvattava niiden oikeilla nimillä ja tekotavoilla. Kiusaaminen on epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu, joka ei kerro yksittäisen teon vakavuutta, vastenmielisyyttä tai lainvastaisuutta. Laissa kiusaamista ei ole määritelty.
Lainvastaiset teot ovat tahallisia ja täyttävät lähes aina jonkin rikoksen tunnusmerkistön.
– Lainvastainen teko ei voi lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että se tapahtuu koulun alueella, Hirvonen muistuttaa.
Etelä-Karjalan alueen opettajille ja rehtoreille on järjestetty koulutustilaisuuksia lainvastaisiin tekoihin puuttumisesta ja tekojen tunnistamisesta. Voisalmen koulun rehtorin Jyrki Aurosen mielestä oikeita, järkeviä ja mielekkäitä puuttumistapoja mietittäessä on huomioitava koululaisten ikä ja kehitystaso.
– Normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu haasteita. Myönteisten sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä on lähes kaikilla ajoittain vaikeuksia. Nämä taidot ovat koululaisilla vasta kehittymässä ja sen vuoksi saattaa välillä ilmetä pientä nahinaa ja tönimistä.
Tällaisten normaaliin kasvuun liittyvien tapausten selvittämiseen ei Aurosen mukaan yleensä tarvita poliisia, vaan koulut puuttuvat niihin edelleen kasvatuksellisilla ja kurinpidollisilla toimilla.
– Eri toimijoiden yhteiset toimintamallit ovat tärkeitä, mutta ei sovi unohtaa kasvatuksellista näkökulmaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen ja kehittämisen kautta luodaan myönteistä toimintakulttuuria, joka myös osaltaan estää ja vähentää kiusaamista sekä lainvastaisia tekoja merkittävästi.
Kuvituskuva: Lappeenrannan kaupunki.
Lisätietoja:
Lappeenrannan kaupunki, Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen
puh. 040 526 5691, jyrki.auronen(a)lappeenranta.fi
Kaakkois-Suomen poliisi, ylikonstaapeli Matti Hirvonen,
puh. 0295 437 046, matti.h.hirvonen(a)poliisi.fi
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, nuorten oikeusedustaja Seija Heikkeri
puh. 0400 815 326, seija.heikkeri(a)eksote.fi
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen
puh 040 709 9334, sari.k.suikkanen(a)eksote.fi
