Lappeenrannassa on käynnissä Greenreality-kodit –toiminta, jonka puitteissa kaupunki järjesti vapaaehtoisille kotitalouksille kuukauden mittaisen kestävän arjen kokeilujakson syys-lokakuussa. Kokeilujakson aikana kodit pääsivät testaamaan, minkälaista arki on pienemmällä hiilijalanjäljellä ja kokeilemaan kestäviä elämäntapoja edistäviä tuotteita ja palveluita. Kotitaloudet onnistuivat pienentämään hiilijalanjälkiään kokeilujakson aikana keskimäärin 11 prosentilla.
Kokeilujaksolla mukana olleet 45 kotia sijaitsivat Lappeenrannan seudulla, niin keskusta-alueella kuin myös taajaman ja maaseudun puolella. Mukana oli erikokoisia kotitalouksia ja asumismuotoina oli niin kerrostalo, omakotitalo kuin myös rivitalo. Edustettuina olivat niin lapsiperheet kuin yksineläjät, ja työikäisten lisäksi mukana oli myös muutamia eläkeläisiä.
Ennen kokeilujaksoa kodeille laskettiin hiilijalanjäljet, ja aloitustyöpajassa kodit laativat suunnitelman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi kestävän kehityksen asiantuntijayritys D-mat Oy:n avustuksella. Tiekartasta kodit poimivat asioita, joita halusivat lähteä testaamaan heti kokeilujakson aikana ja joita haluavat ottaa käyttöön pidemmällä aikavälillä.
Suosituimmat kokeilujaksolle valitut toimet liittyivät kestävään syömiseen ja tavaramäärän sekä kulutuksen vähentämiseen. Kodit halusivat vaihtaa punaisen lihan kalaan tai kanaan, kokeilla kasvisruokapäiviä, suosia lähiruokaa sekä lähellä eräpäivää olevia tuotteita. Kokeiltavana oli kierrätetyn tavaran ostaminen ja lahjojen ostamisen rajoittaminen vain tarpeellisiin tuotteisiin tai palveluihin. Kodit testasivat myös konmarittamista eli tavaroiden järjestämistä ja tavaramäärän vähentämistä. Lisäksi moni halusi kiinnittää huomiota vedenkulutukseen ja rajoittaa suihkussa vietettyä aikaa.
Kokeilujakso toi kodeille rahallisia säästöjä ja lisäsi hyvinvointia
Kokeilujaksolla mukana olleista kodeista useilla hiilijalanjälki oli jo lähtökohtaisesti keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä matalammalla tasolla, mutta muutamilla se oli myös selvästi yli keskiarvon. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on 10,3 tonnia CO2/henkilö/vuosi, mikä on kansainvälisesti verrattuna varsin korkea taso. Kokeilujakson suurimmat pudottajat pystyivät laskemaan hiilijalanjälkeään vuositasolla noin kahdella tonnilla. Keskimäärin kotitaloudet onnistuivat pienentämään hiilijalanjälkeä kokeilujakson aikana vuositasolla 11 prosenttia. Vuoteen 2030 asti suunnitellut teot vähentäisivät toteutuessaan vuotuisia päästöjä 55 prosenttia.
Päätöstilaisuudessa 11.11. kodit kuulivat kokeilujakson tulokset ja pohtivat yhdessä kestävien elämäntapojen edistämistä tulevaisuudessa. Keskusteluissa todettiin se, että hiilijalanjäljen pienentämisen ei tarvitse merkitä elämän kurjistumista, vaan se tuo mukanaan paljon positiivisia asioita elämään. Tämän huomasi myös kokeilujaksolla mukana ollut Liina Kuittinen.
– Esimerkiksi pyöräilyn lisääminen arkiliikkumisessa, kasvispainotteinen ruokavalio ja eri toimenpiteiden tuomat rahalliset säästöt lisäävät niin hyvinvointia, terveyttä kuin onnellisuuttakin.
Osallistujat myös totesivat, että kokemusten jakaminen ja yhteisöllisyys motivoivat heitä kokeilujaksolla ja edistävät myös kestävien elämäntapojen levittämistä jatkossa. Yhteisöllisyyttä syntyi esimerkiksi Facebook-ryhmässä, työpajoissa sekä kasvisruokakurssilla.
Kodit esittivät päätöstilaisuudessa toiveen mukana olevien kotien jatkoseurannalle ja uusien kotien mukaan saamiselle toimintaan. Tämä on myös kaupungin tavoite, toteaa asiantuntija Sanna Laukkanen kaupungin Greenreality-palveluista.
– Greenreality-kodit –oppeja ja oman kodin hiilijalanjäljen tarkastelua viedään jatkossa Junior Universityn kautta 8.-luokkalaisten koteihin ja näin saavutetaan vuosittain koko ikäluokan kodit. Myös uusien vapaaehtoisten kotien kanssa on tarkoitus jatkaa toimintaa.
Yhteistyökumppanien tarjoamat tuotteet ja palvelut tukivat arjen tekojen toteuttamista
Kodit testasivat kokeilujakson aikana myös yhteistyökumppaneiden tarjoamia kestävää arkea tukevia tuotteita ja palveluita. Elektroway tarjosi koteihin kartoituskäyntejä liittyen aurinkosähköjärjestelmiin, ilmalämpöpumppuihin ja ilma-vesilämpöpumppuihin. Lappeenrannan Energia opasti kokeilujaksolaiset seuraamaan kotinsa veden- ja energiankulutusta ja lainasi kodeille energiankulutusmittareita. Kaupungin energianeuvonnalta sai vinkkejä energiatehokkaaseen asumiseen ja lainaksi lämpökameran.
Autotalo Ripatilta sai kokeiltavaksi sähköautoja ja Auto-Sunilta sähkö- hybridi- ja kaasuautoja. Yhteiskäyttösähköautoihin pääsi tutustumaan Hertz Car Sharing –palvelun avulla. Intersport tarjosi kokeiltavaksi sähköpyöriä ja KaaKau kaupunkipyöriä. Etelä-Karjalan Martat järjestivät kokeilujaksolaisille kasvisruokakursseja ja Etelä-Karjalan Osuuskauppa toi testattavaksi S-Market Myllykeskuksen kauppakassin kotiinkuljetuspalvelun. Etelä-Karjalan Jätehuolto toimitti kotien pihoille muovipakkausten keräysastioita ja monilokeroastioita ja tarjosi neuvontaa jätteiden lajitteluun liittyen. Luonto- ja tiedekeskus Saimaarium antoi neuvontaa arjen valintojen ilmastovaikutuksista ja tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Saimaan luontoon ja muuhun elinympäristöömme.
Lisätietoa toiminnasta ja kotien yhteystietoja:
Lappeenrannan kaupunki, Greenreality-palvelut
Asiantuntija Sanna Laukkanen
050 5326 187, sanna.laukkanen@lappeenranta.fi
Lisätietoa kokeilujakson tuloksista:
D-mat Oy
Toimitusjohtaja ja kestävän kehityksen asiantuntija Michael Lettenmeier
040 5412 876, michael@d-mat.fi
Greenreality-kodit –toimintaa ja asukkaiden osallistamista kestävään elämäntapaan kehitetään Greenreality-kodit ja -yritykset –hankkeen puitteissa. Hanketta toteuttavat Lappeenrannan kaupunki ja LUT-yliopisto. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastolta, Lappeenrannan kaupungilta ja LUT-yliopistolta. Greenreality-kodit -kokeilujakso on myös osa kansainvälistä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä.
Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö toimii seitsemässä maassa. Suomesta mukana ovat Lappeenrannan lisäksi Porvoo, Vantaa, Kuopio, Valkeakoski, Lahti, Kauniainen, Helsinki ja Joensuu. Tavoitteena on saada vuonna 2019 mukaan kaiken kaikkiaan 500 suomalaista kotitaloutta. Kansainvälistä hanketta koordinoivat saksalainen Wuppertal-instituutti ja Suomessa D-mat oy, jonka kanssa Lappeenrannan kaupunki tekee yhteistyötä.
